

Kuvat ovat mummoni 85-vuotispäiviltä, en olekaan pitkään aikaan ollut sukujuhlissa. Voileipäkakkua taisin viimeksi syödä juhannuslarpissa, Mertsan pitopalvelun tarjoamana. Mummoni koti on täydellinen paikka kameran kanssa vaelteluun, varsinkin kujeilevassa kevätvalossa. Pidän paljon rönsyilevistä asetelmista sekä krumeluureista huonekaluista, niistä lisää myöhemmin.
Linda

Tein lyhkäisen koulureissun Kööpenhaminaan, tehtäväni oli dokumentoida kahden suomalaistaiteilijan, Eeva-Riitta Eerolan sekä Maija Luutosen näyttelyn rakentamista sekä avajaisia. Köpis oli yhtä ihana kuin muistoissani; ihmiset olivat raikkaalla tavalla tyylikkäitä, talot tuntuivat melkeinpä hymyileviltä, polkupyöräparvia vilisiä siellä täällä ja kukkakauppojen valikoima oli tuotu somasti ulos näytille. Viimeisenä päivänä oli selkeä kevätkenkäkeli - kadut olivat sulia ja aurinkokin paistoi.
Reissu oli kokonaisuudessansa mainio; tutustuin huippumukaviin ihmisiin ja sain mahdollisuuden nähdä sekä kokea uusia, jänniä asioita. Osa kuvista on kouluprojektista, osa vapaa-ajan tuotantoa.
Linda
Mauttomia asioita, jotka kuitenkin suuresti viehättävät minua. Närpiöläinen, 90-luvulla sisustettu hotellihuone sekä mummoni kahvikattaus.
Onko teillä vastaavanlaisia innoittajia?
Linda
Sain vihdoinkin asuttamaani yksiöön uusia, mieluisia huonekaluja sekä koristehärpäkkeitä. Aiemmin minulla oli ruskean senkin tilalla kliinisen valkoinen, melko tylsä lipasto, joka hukkui seinään ja oli muutenki möhkälemäinen. Olen pahimmanlaatuinen kirppis- sekä koriste-esineihminen, ja pidän tietenkin vanhoista huonekaluista. Hullaannun myös helposti hyvän ja huonon maun rajalla olevista jutuista. Uusi senkki onkin oiva alusta erilaiselle asetelmille, joita tykkään näperrellä haalimistani tavaroistani. Ehkä otan käyttöön vuodenaika-asetelmat-konseptin, joka on tuttu entisestä opinahjostani, Steiner-koulusta. Tosin huovutetut tontut ja tammenterhot saavat jäädä................
Tällä kertaa tasoa koristaa (omalla mittakaavalla todella minimalistinen ^__^) lasipurnukkakokoelma sekä vanhahtava eläintaulu kirppikseltä. Varmaankin joulun lähestyessä kierosilmäiset ja törähtäneen näköiset posliinielukat ryömivät koloistansa ja sulostuttavat omistajaansa vinksahtaneilla olemuksillaan.
Toinen ilahduttava seikka on uudet hyllyt autioituneelle seinälle. Suosin pastellivärejä sisutuksessa, joten vaalea roosa oli itsestänselvä vaihtoehto minulle. Hylly hakee vielä rooliansa, toistaiseksi se on koriste-esineiden alustana, eikä tavaroiden virallisena säilytystilana. Kolmas mukaan päässyt kiva (ja sävyihin sopiva) juttu on synttärileipomukseni. Tein ravinteikkaamman version omppupiirakasta, käyttämällä pohjaan mm. spelttijauhoja, kookosrasvaa, raakaruokosokeria sekä maustamaton soijajogurttia. Lopputulos oli tosi maukas, eikä lainkaan liian imelä - huomatkaa myös nostalgiset ysärikynttilät! ❤____❤
Huh tuntuipas tönköltä ja kankealta kirjoittaa pitkästä aika.........
Linda













