Hei vain pitkästä aikaa!
Multa on jäänyt blogitouhut varmaankin ylitse vuodeksi aivan kokonaan, mutta nyt, aivan yllättäen koin ison innostuksen tähän touhuun! Repäisin jo muualla ja sain koottua kasaan spektaakkelimaisen larppipostauksen, johon tiivistyy elämäni erikoisin juhannus. Nyt ajattelin julkaista tänne muutaman kuvan viime keväältä, opiskeluvaihtoni ajalta Saksasta. Tykkään paljon filmikuvauksesta, sellaisesta nostalgiasta ja rosoisuudesta, mitä filmikuvista löytyy. Olen usein laiska pitämään digikameraa mukana, mutta filkkaa on kiva kantaa laukussa ja tallentaa kaikkia kiinnostavia yksityiskohtia ja seikkoja lähiympäristöstä. Käyttämäni filmi on Kodak Portra 400 ja pidän sen sävymaailmasta. Voisin tosin harjoitella lisää filmien skannaamisessa tapahtuvaa värienhallintaa. Tässä siis satunnaisia havaintoja arjestani sekä ympäristöstäni Bielefeldissä.
K U V I S T A:
Bielefeldissä rakennetaan paljon, ja moni rakennus on isojen telineiden ympäröimänä. Kepeä ihastus punaista muovinauhaa kohtaan, jota käytetään erilaisilla rakennustyömailla. Saksassa kevät oli hyvin helppo ja läsnäoleva, ei lainkaan sellainen karkuri, johon Suomessa ollaan totuttu. Saapuu paikalle ihmisten ajoissa ja pysyy myös aloillaan. Asiasta innostuneena kuvasin silmuja sekä karismaattisen aidantolpan. Arkiruokaa - ilahduttavana seikkana mainittakoon luomuruuan edullisuus. Kukkia poimin aina palatessani kauppareissuilta. Kiertävät tivolit ja niiden riemastuttava mauttomuus on saa minut aina satavarmasti kaivamaan kameran esiin. Neonvalot aina sehr cool sekä uudet, kivat tuttavuudet kanssa!
Kuulemisiin,
Linda