Kaksi kuvaa vanhoista tuttavista ja yksi täynnä odotusta. Kaikki hetket olivat hyväntahtoisia ja valokin kaunista. Kerran lähdin Helsinkiin, miellyin linja-auton verhoiluun ja ikkunasta tulvivaan kuulauteen. Sellaista oppii arvostamaan, jos toisinaan pelkää hukkuvansa harmauteen tai tuntuu, että kaikki ympärillä oleva tummuus takertuu omiin silmänalusiinsa.
Matka oli hyvin onnistunut.
Toisen kerran maalla, lapsuudenkodissa, havahduin rappusilta sisälle tuotuun pelargoniaan. Siinä oli leikkisää syysvaloa, ja kesä kai loppui siihen paikkaan. Tiskipöytäkin näytti vastarakastuneelta ja kukkien ja kaapinovien pastelliliitto viehätti minua kovasti.
Myöhemmin aloin tekemään turistikierroksia vanhassa kodissani. Yli viidentoista vuoden takainen moikkailututtu, ikkunastani näkyvä vaahtera, kiinnitti huomioni ensimmäistä kertaa kuvauksellisuudellansa.
Kaljuus pukee toisia yllättävän hyvin. Taivaskin oli varsin erilainen joulukuuksi.
Tässä vielä tämän hetken lempibiisi, joka tuo toivoa kesästä tai aikamatkasta. Otsikon "purppuravirrat saa sut muuttumaan" on poimittu kappaleesta, mikä on tietenkin mun lempikohta!!! Se jäi ekalta kuunnelmalta mieleen, kuulosti niin koolilta! Tietty haluan ajatella romanttisesti voimauttavia, purppuraisia virtauksia, mitkä kuulostavat ihanan hurulta ja witch-henkiseltä (muistaako kukaan??? Itse olin Elyon!!). Muutenkin miellyttävän leijuva ja jonnekkin muualle kuljettava kappale.
Kuunnelkaa!!!
Onx jees???
Linda
Ps. saa suositella miellyttävää räbää, mielellään seesteistä ja kesäistä!!
Ja kertoa Witch-muistoja!!
